Psychological well-being and pro-environmental behaviour

The current environmental crisis requires transformative change: Change not only of systems but also of individuals. In this chapter we demonstrate the significance of mental well-being of humans when promoting planetary well-being. We show how mental well-being is linked to nature-connectedness, in promoting pro-environmental behaviour among individuals, and present a view of the human mind (psychological functions) as a part of nature, rather than separate from it. After introducing several theories and concepts relevant to these topics, we provide a closer look at the nature-based intervention Act with Nature. This intervention centres on the idea that nature experience, and especially increasing nature-connectedness through emotional and social support, promotes both well-being and pro-environmental behaviour. We argue that that human’s innate ability (and need) to experience the self in connection to physical and social surroundings is vital for promoting pro-environmental behaviour and generating positive impacts on planetary well-being.Peer reviewe

Effects of nature-based intervention in the treatment of depression : A multi-center, randomized controlled trial

This research investigated the effects of a nature-based treatment on participants diagnosed with depression. Participants (N = 136) were randomized into nature-based (n = 59) or standard care-only (n = 77) groups. The participants in the nature-based group were offered 12 nature-based sessions once a week in addition to standard care. The participants in the nature-based group were on average 45.0 years (range 22–64 years) and participants in the standard-care only were on average 45.4 years (range 19–64 years). The nature-based groups took place in five towns across Finland. The observed effects of the intervention on participants in the nature-based group, when compared to the participants who received standard care only, included a greater decrease in psychological distress (p < .05) and an increase in restorative experiences (p < .01) as well as in the self-reported ability to work/study but only at post-measurement (p < .05). Nature sessions produced restorative experiences that mediated the decrease in depression. The depression scores of participants in both groups reduced significantly and no differences were observed between the groups. Thus, nature-based intervention can be a safe and beneficial form of short-term group treatment for depression in addition to standard care.publishedVersionPeer reviewe

Flow With Nature Treatment for Depression : Participants’ Experiences

This study examined Flow with Nature (FWN) treatment, which is an integrative intervention (rehabilitation) based on eco and environmental psychology, psychotherapeutic theories and professional psychological practice. FWN is intended for depression rehabilitation with the help of social support, nature environments and FWN exercises. Exercises encourage sensing the environment, mindful awareness, psychological processing and focusing on the future. The FWN treatment proceeds in separate stages (horizon, growth and path), which emphasise nature, group (social support) and FWN exercises differently. This study focused on the experiences of the participants in the FWN treatment. Finnish adults who had been diagnosed with clinical depression took part in the FWN treatment (N=82) and answered feedback questions (by paper, electronic questionnaire or phone discussion). Answers were analysed using theory-based content analysis. Data were collected between spring 2019 and spring 2020. The majority of the participants were women (82%) and on average 44years old. Content analysis revealed that the participant feedback answers were in agreement with the central theoretical themes of FWN. The participants emphasised the significance of nature, social support and exercises differently. Moreover, the significance of these ingredients differed according to the stages of treatment: in the horizon stage restorative (e.g., fascination) and comprehensive nature experiences (e.g., connectedness with nature), in the growth stage social support (e.g., peer support) and in the path stage environmental self-regulation (e.g., nature as a part of life) were emphasised. These results are in accordance with the objectives of the stages and seem to support the phase-based rationale. The participants’ experiences of the key elements of the intervention, social support and nature environment were experienced mainly positively, which supports their inclusion in future intervention versions. In the future, FWN exercises should be developed to better enable participants’ possibilities for concentration and being present in the moment (mindfulness). Exercises should also be simplified to match the target group’s cognitive abilities.peerReviewe

Profiles of Depression and Restoration in Nature-Based Group Therapy

This study focuses on a nature-based group treatment (Flow with Nature [FWN] treatment) for working-age adults diagnosed with clinical depression. We searched for different subgroups of depression and restoration levels to see who, in particular, benefits from FWN treatment. In total, 108 people participated in the study at various locations in Finland. The participants were 44.8 years old on average (range = 19–64), and most were female (81.5%). We used Latent Profile Analysis to identify different profiles of level and change in depression and restoration in the participants of FWN treatment to investigate who particularly benefits from it. We found three different profiles of depression level and observed a significant reduction of depression scores in the group with the lowest depression level. In addition, two different profiles of restoration were identified and depression symptoms were significantly alleviated in the group with higher restoration, whereas no such change was observed in the group with lower restoration. FWN can be especially beneficial as a low-threshold treatment for mild depression in addition to treatment-as-usual. Further, the results suggest that it is advisable to purposively support restoration by nature-based treatments for depression

Suomalainen Green Care: Green Care -toimintatavan käsikirja & LuontoVoiman ja LuontoHoivan laatutyökirja

Green Care -käsite esiteltiin Suomessa ensikertaa vuonna 2006. Sen jälkeen Suomalaista Green Care -toiminnan käsitteistöä ja laadunhallintaa on kehitetty tutkimuslaitosten, kuten Terveyden ja hyvinvoinninlaitos, THL, Luonnonvarakeskus, Luke (ex. Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus, MTT), lukuisien koulutus- ja kehittäjäorganisaatioiden, asiantuntijoiden sekä yrittäjien toimesta. Green Care Finland ry perustettiin vuonna 2010 edistämään alan toimijoiden verkostoitumista ja tiedonvälitystä. Kuluneiden vuosien aikana suomalaista Green Care -toimintatapaa on edelleen kehitetty lukuisissa valtakunnallisissa ja alueellisissa hankkeissa eri puolilla Suomea suuren moniammatillisen joukon toimesta. Myös käsillä olevan julkaisun edellisten versioiden tekstien ja kuvioiden syntyyn ovat vaikuttaneet monet suomalaisen Green Care -toimintakentän aktiiviset toimijat, joille suuri yhteinen kiitos. Kaikissa maissa, joissa käytetään käsitettä Green Care, sen eri kielisiä termikäännöksiä tai sen sisarkäsitteitä (Care Farming ja Social Farming), Green Care -määritelmä on muodostunut omanlaisekseen. Tähän eriytymiseen on vaikuttanut vahvasti se, mistä lähtökohdista käsin toiminta ja sitä koskeva termistö on kussakin kulttuurisessa ja yhteiskunnallisessa kontekstissa lähtenyt kehittymään. Joissakin kulttuureissa, kuten Italiassa tai Saksassa, toiminta on alun perin lähtenyt hyväntekeväisyysjärjestöistä sosiaaliseen tarpeeseen vastaavana ruohonjuuritason toimintana, ja näiden kulttuurien käyttämien käsitteiden (yleensä Social Farming kielikäännökset) sisältö on muodostunut näistä lähtökohdista. Suomalaisessa kontekstissa Green Care -termistön ja laadunhallinnan kehittämiselle on puolestaan ollut ominaista pyrkimys tieteellisyyteen ja se, että siihen ovat osallistuneet vahvasti lukuisat asiantuntijat ja tutkijat jo käsitteen ”maahantuonnista” alkaen. Lisäksi suomalaisessa kontekstissa käsitteistö on alusta lähtien linkittynyt vahvasti maaseutu- tai luontoperustaisen yritystoiminnan kehittämisen mahdollistamiseen. Käsillä olevan julkaisun kehittämisessä kes¬keisessä asemassa ovat olleet Green Care Finland ry:n nimittämän laatulautakunnan jäsenet Kirsi Salonen, Katja Ilmarinen, Johanna Hirvonen, Suvi Saarinen, Teemu Peuraniemi, Jane-Veera Paakkolanvaara; Green Care Finland ry:n Maarit Aho; sekä Luonnonvarakeskuksen Elina Vehmasto ja Maija Lipponen. Julkaisu on työstetty Manner-Suomen maaseudun kehittämisrahoitusohjelman Maaseudun Hyvinvointiyrittäjyyden koordinaatio (HyvinVoi-koordinaatio) sekä Euroopan Sosiaalirahaston Luontoperustaisen osaamisen kehittäminen (LuPeOs) -hankkeissa. Tämä Suomalainen Green Care -julkaisu sisältää kaksi osaa, jotka ovat: Osa I Green Care -toimintatavan käsikirja sekä Osa II LuontoHoivan ja Luontovoiman laatutyökirja. En¬simmäisessä osassa esitellään Suomalaisen Green Care -toiminnan olennaiset piirteet ja -palveluiden laatuun vaikuttavat taustateki¬jät. Laatutyökirjaosan II kysymykset on tarkoitettu Green Care -palvelun kehittämisen tueksi ja palvelun laadunhallinnan työkaluksi. Täytetty työkirja toimii dokumenttina, jonka avulla on mahdollista osoittaa asiakkaalle ja sidosryhmille, millä periaatteilla Green Care -palvelua tuotetaan, mikä siitä tekee Green Care -palvelun, ja miten palvelun laatua hallitaan. Täytetty laatutyökirja on LuontoVoiman ja LuontoHoivan laatumerkkien haun keskeinen dokumentti.202